Torilla
Huivini jää kiinni taustapeilin irronneeseen koukkuun kun astun alas moottoripyörän lavalta. Kiskaisen nopeasti huivin takaisin pääni yli suojelemaan kasvojani, kuin häveten alastomuuttani. Kylän naiset olivat korostaneet minulle kuinka torilla on käyttäydyttävä. Tytöt olivat pujottaneet käsirenkaita kyynerpäähäni saakka ja yrittäneet saada minut täyttämään paikalliset kauneusvaatimukset.
Torilla on kuuma. Ympärillä on kymmenittäin kauppiaita. Yksi myy lehdistä puristettuja lautasia, toinen kirkkaan värisiä jauheita, jollakin on edessään muutama kauniisti aseteltu perunakeko. Temppelin edessä istuu nainen sylissään lapsi joka näyttää liian pieneltä elämään. Katselen maailmaa huivini takaa. En näe yhtään länsimaalaista, tai edes kaupukilaista jolla olisi muodikas sari päällään. Kaikki ovat kuin sadusta. Rabari naiset mustissa vaatteissan, xxx näyttävine nenärenkaineen. Joukossa maleksii muutama armejan uniformuun pukeutunut sotilas. Käännän heille selkäni ja peitän kasvoni huivilla. Hetken tunnen olevani kaukana kotoota.
Ostan vihanneksia naiselta joka keinuttaa polvella sylissään nukkuvaa lasta. Valitsen jokaisen sipulin yksitellen, pyöritän niitä huomaamattanii käsissäni kuten viereinen kyläläisnainen. Olen lauman jäsen ja oppinut nopeasti säännöt. En edes yritä maksaa vaan annan Punan miehenä hoitaa asian. Ostamme vielä kookoksen ja käymme temppelillä. Itkevien naisten ryhmä kulkee ohitsemme käsissään kuolleen miehen raskaat vaatteet.
Tori tyhjenee. Kauppias pakkaa jäljelle jääneet herneenpalkonsa ja jättää paikkansa temppelin juuressa. Kerjäläinen siirtyy sivummalle. Musta vasikka jää kiertämään samaan kadunkulmaa. Leski valkoinen sari yllään kantaa tarjotinta jolla on kuusi kynttilää. Hän vie valoa jokaiselle kadun jumalalle. Ganeshalle, Shivalle, Parvatille ja punaiseksi töhritylle kivelle jota minun on mahdoton tunnistaa.
Kaikki tuntuu olevan menossa jonnekkin. Aurinko katoaa temppelin taakse, koira kuolee viemäriin, vanhus palaa tuhkana taivaalle ja lehmä huuhtoutuu pyhään jokeen.
